Vailla vertaistaan

Tää kappale soi just nyt. Se kertoo siitä, mitä on, kun uskoo Jumalaan. Minulle se on tärkeää, kun rukoilen joka aamu. Tänään olen saanut huomata, miten hienoa tämä usko on. Rakkaus Jumalaa kohtaan on tärkeintä, mikä on. Kiitos rakas Jumala siitä, että mulla on ystäviä monesta seurakunnasta, kiitos, että olen saanut olla seuraajasi ja antaa elämäni sinulle kokonaan. Hiivin hiljaa Uskelan kirkkoon, huomaan, miten hienoa siellä on käydä. Tänään olen valmis huomaamaan, miten tärkeää kaikki on. Tänään saan olla onnellinen, kiitos, että kaikki on kohdillaan. Tässä ja nyt, on kaikki mukavaa!

Musiikkia ja iloa!

Iloista päivää olen saanut mennä tänään, en edes muista, milloin olisin kokenut näin iloisen päivän. Onhan se ollut aika rankka, kun olen tehnyt monenlaista, mutta kyllä sen osaa aina arvata, milloin päivästä tulee rankka. Nyt kotiin tullessa olen ihan rentoutunut musiikkia kuunnellen, nauttien ja tietysti kirjoittaen. En tiedä, miten olisin selvinnyt tän ylipitkän päivän, mutta onneksi toi äiti osaa kannustaa juuri oikein. Minusta se on mukavaa, kyllä se siitä menee vähän pidempikin päivä, Onnellinen ja iloinen, se on tosi mukavaa!

Askarteluvaihto oli tullut!

Siinä oli vaikka kuinka paljon kaikenlaista, oli papereita, valmiiksi stanssattuja, ihan laidasta laitaan! Niistä tulee varmasti hienoja, kun niitä yhdistelee papereihin, joita mulla on ennestään. Salainen ystäväni oli tehnyt mulle myös leimakuvan, se oli kerta kaikkiaan hieno. Pussukasta löytyi lisäksi kaksi pientä karkkirullaa, koristenappeja, siis niin paljon, että siitä riittää askartelutavaraa pitkäksi aikaa! Ei ihan heti tarvi ostaa. Millainen fiilis mulla olikaan hakea sitä Minnalta, siellä se oli odottamassa juuri minua! Kiitokset, salainen ystäväni, olit tehnyt minulle tosi hienon vaihdon!

Videoita ja paperien siivousta

Näin se maanantaiaamu on lähtenyt liikenteeseen, minä olen katsellut laivavideoita ja äiti on siivonnut papereita, sellaisia, joita on monelta vuodelta. Noita laivavideoita katsellessa mulla on alkanut itää haave, että jossakin vaiheessa tätä vuotta pääsisin katsomaan Tukholmaa Viking Gracen ikkunasta. Viimeisellä reissulla Isabellan kanssa mietittiin, tulisiko Grace samalla tavalla tutuksi kuin Isabella oli ehtinyt, molemmat oltiin sitä mieltä, että pienen ajan kuluttua näin käy. Itse ainakin olen sitä mieltä, en ihmettele ollenkaan, vaikka muutkin olisivat!

Sunnuntaiaamu

Äiti oli tosi tyytyväinen, kun en ihan eiliseen malliin noussut ylös. Mutta nyt ei ollut sellaista menoa, mikä olisi vaatinut aikaista nousemista. Kirkkoon lähtiessä riittää ihan hyvin, kun nousee siinä kasin, puoli ysin pintaan. Mukavaa kuitenkin on se, että voin olla ihan iloinen. Kaikki on kuitenkin aika hyvin, ei ole mitään syytä murehtia. Tänään olen iloinen, kun ei sitä murehdittavaa ollutkaan ihan niin paljon. Nukun hyvin taas ensi yönäkin, se ei ole ongelma. Kun olin kotona koko lauantain, se teki mulle tosi hyvää. Hienoa, että ei ole koko ajan menossa, vaan on kotonakin!

Huh, mikä päivä on ollu!

Kyllä on ollu aikamoinen päivä! En kyllä muista, milloin päivä olisi ollut samanlainen. Aamulla pitää nousta aikaisin, että äiti ehtii kahdeksaksi verensiirtoon, siinä sitä riittikin ajateltavaa, miten ehtii tehdä kaiken. Mutta ihan mukavasti ehdittiin, ei ollut mitään ongelmaa. Nyt musiikin soidessa ajattelen, että eihän äidin tarvinnut olla kovin kauan, tietysti aikaa meni siinä, että veripussit lämmitettiin, mutta ihanaa kuitenkin, että näin hyvin kävi kuitenkin! Olen onnellinen, että pääsen kotikirkkooni, mahtavaa se on!

Enpä minä pieniä murehdi!

No, en todellakaan! Ei minua haittaa, vaikka äiti joutuukin verensiirtoon, minulle on pääasia se, että anemia saadaan pois. Tänään en edes ehtinyt ajatella sitä, mutta kyllä varmasti lauantaina jossakin vaiheessa on mielessä. Tänään olen ollut pariin otteeseen kaupungilla, mutta on kyllä tuntunut siltä, että ei sitä toista kertaa olisi jaksanut. Mutta ihan hyvin sen jaksoi, hyvä niin. Tänään en ole ajatellut ihan niin paljon edessä olevaa, kun ei siihen ole ollut mitään aihetta. Kaikki kuitenkin kääntyy parhain päin, asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella!

Kissanpennun päivä

Kuva on otettu viime viikon lauantaina. Mea oli silloin poissa ja pyysi meitä ruokkimaan kissakatraan. Harmaa pentu nauttii olostaan sängyn päällä, näkyy, että sillä on pieni läntti valkoista leuan alla. Tämä pentu hurmasi minut täysin!

Saa olla hyvällä mielellä

Kun päivä on taas hyvä. Kaikkihan on silloin ihan hyvin. Sunnuntainakin oli kaikki hyvin, saas sitten nähdä, onko kaksi suntiota vai yksi, Riitta ja Martti, vaiko Jani. Kävin kysymässä Mulperista, joko mun askarteluvaihtoni on tullut, mutta ei ainakaan vielä ollut tullut. Varmaan menee ihan loppukuulle ennen kuin saan sen, luultavasti saan sen ensi viikon aikana. Mulle tekevä ihminen on varmaankin sellainen, joka tekee viime tipassa, minä itse olin jo alkukuusta valmis omani kanssa. Tänään olen iloinen, kun mun    ei tarvi mennä laulutunnille, se on tosi hieno juttu. Mutta mahtavaa on tänään tulossa!

Kiukuttaa....

Kun äiti on koko ajan tekemässä jotain, hänellä ei ole ollenkaan rauhaa tehdä muuta. Miksei minua voi pyytää, olenhan minäkin täällä sitä varten. Minusta tuntuu, että äiti on homma-automaatti, en osaa oikein muulla tavalla sitä selittää. Kukaan ei pyydä minua pesemään, ei mitään. Aina äiti ja se vähän tökkii ja saa minut kiukkuiseksi. Miksen minä?

Kylmä oli Salossakin!

Ajattelin, että jos Kiskossa on ollut melkein 30 astetta pakkasta, Salossa on suurin piirtein saman verran. 24 pakkasastetta oli aamulla tullessani kaupungille, kaupungilta lähtiessäkin oli vielä 23 astetta pakkasta. Helkiön Mauri sanoi, että kun hän oli ennen kahdeksaa lähtenyt liikenteeseen, pakkasta oli ollut 27 astetta. Jotenkin nyt on sellainen aikast talvinen fiilis, mutta kyllähän se kuuluu näin alkuvuodesta ollakin. Tänään mieli on korkealla, nyt on kaikki hyvin, elämä on iloisaa ja mahtavaa!

Oma rakas kotikirkkoni!

Tältä se minun rakkaista rakkain synnyinseudun kotikirkko näyttää. Kiipesin urkuparvelle ottamaan kuvan, kun se näytti niin hienolta. No, Elina-suntio päästi minut sinnekin, tuli sitten muutama kuva otettua sieltäkin. Oma rakas kotikirkkoni, Dragsfjärdin Adolfin kirkko!

Dragsfjärdiin!

Sinne on mukava mennä, kun niitä tuttuja ihmisiä on sielläkin. Tänään saan pakata kameran mukaan ja kuvata synnyinseutuni kotikirkkoa, Petri Laaksosen Valon hymni on tosi mukavaa kuunneltavaa. Kuinka onnellinen sitä onkaan, kun pääsee kotikirkkoon, synnyinseudun kirkkoon, joka on tullut mulle hyvin rakkaaksi. Ja ystävät siellä, ne kaikki jutut ovat tärkeitä. Vaikka en olekaan katunut muuttoamme Saloon, on Kemiönsaari kuitenkin ihan yhtä tärkeä. Nyt voin nauttia, mukavaa on tulossa!

Aamu on hieno!

Kuinka onnellinen sitä onkaan, kun kaikki on hyvin, nyt ihan oikeasti tuntuu siltä! Aamulla aika menee niin vauhdilla, kun touhuaa milloin mitäkin, sen huomaa kyllä heti. Aamulla on sellainen aika hyvä fiilis. Mä teen niin kuin Ghost River-kappaleessa sanotaan, jätän jalanjäljen kaikille näkemilleni saarille. Tänäänkin teen sen, aamulla olen tosi iloinen, mahtava aamu tulossa taas tänäänkin. Onni on siinä, että tekee paljon pieniä juttuja!

Kaffemukin kevätkausi kans liikenteeseen!

Salo-Uskelan Kaffemukin kevätkausi pyörähtää käyntiin tänään, on mukavaa taas aloittaa, kun koko joululoma sitä on odotettu. Tänään on sellainen päivä, että on onnellinen, ihmettelen vieläkin, miten mun käteni ovatkin voineet olla sunnuntaina niin jäässä kuin ne ovat olleet. Mahtavaa on ollut viikonloppu, toivottavasti uusi viikko on yhtä hyvä!

Onnellinen ja mahtava sunnuntai

Oli niin mukava päivä, kun heti aamutuimaan menin Uskelan kirkkoon auttamaan ystävää. Ottaessani kintaita kädestäni huomasin, miten jäässä käteni olivat, Martti huomasi sen myös. Ja minähän olin iloinen siitä, kun tekemistä riitti, kolehtia ja kahvitarjoilusta huolehtimista, samaa kuin kahdella aiemmallakin kerralla. Sakastiin tullessani olin näkevinäni, että kyllä suntiokin olisi tahtonut kolehtiin mennä, mutta antoi mun ja Pekan mennä sen. Iloinen on ollut päiväni tänään, en voi muuta sanoa. Mieli on korkealla  alkavaa viikkoa varten, se on tosi mahtava!

Hyvää päivää, mitä olet tehnyt tänään?

No, ainakin käynyt Halikon kirpputorin kevään avaamassa, Halikon kirkonkin olen jo kertaalleen kuvannut. On se mukavaa, kun pääsee Viking Gracen kanssa jossain kohdin, vielä en tosin tiedä, missä kohtaa, mutta varmasti aika pian. Tänään tuntuu tosi hienolta, kun kaikki on ollut hyvin, Salmen Hilkka on tosin ollut sydämen päällä ihan koko päivän. Torstaista asti, siinä kohin, kun nähtiin, lupasin, että hänellä ja Kimmolla on paikka sydämessäni. Ei siinä oikein muuta voi, parhaani teen!

Minne päivä on oikein mennyt?

Ihmettelen, minne koko päivä on mennyt! En edes tajunnut, kun aamu alkoi niin aikaisin, enhän mä siinä vaiheessa muistanut, että äidillä on verikokeet! Olisin ihan satavarmasti keittänyt normaalin ison pannullisen kahvia muistamatta, että äiti ei saa syödä ja juoda ennen kokeita. No, siinä kohtaa ajattelin, että näillä mennään ja minä jätän keittimen päälle, että kotona saatava kahvi pysyy lämpimänä. Ja nyt mun mieli on korkealla, kun saan tehdä askartelujani, onneksi saan viikonlopun aikana keittää isot pannulliset ihan jokaisena päivänä!

Iloinen keskiviikko, askarteluvaihdon kyselyä

Täytynee jo mennä Mulperista sitä kyselemään, en edes tiedä, kuka on sen minulle tehnyt. Menee varmaan kuun lopulle, ennen kuin saan sen, mutta voinhan käydä sitä jo kyselemässä. Tätä mun askarteluvaihtoani, minä olen jo omani vienyt. Luultavasti parini on sen jo saanut, vielä en tiedä, mikä mun vaihtoni tilanne on. Mummin olkapäätä särki kovin yön aikana, minä siinä sitten autoin keskellä yötä. Olen ajatellut asian niin, että mieluummin minä kuin äiti, koska äitini on kuin takapuoleen ammuttu karhu, jos hänet herättää keskellä yötä. Kuuluuhan se auttaminen vähän minullekin, siksi sitä teen. Aamufiilis on ihan hyvä nyt, auttaessa se aina paranee!

Hauskaa ja mukavaa!

Tänään olen hyvällä mielellä, vaikka viikko ei ihan putkeen mennytkään. Muutamia päiviä on ollut, että on ollut ihan hyviä. Ei sitä voi odottaa, että koko viikko menisi hyvin, ei todellakaan! Vähän liikaa tuli odotettua, mutta ei ole vaarallista, vaikka käykin niin, etteivät kaikki odotukset täytykään. Musiikki soi ja mieli on korkealla, juuri näin se menee. Tässä kohin luulen, että Martti ja Riitta ovat laittamassa yläkirkkoa kuntoon messua varten, vähän aikaa menee ennen kuin minä suuntaan Ylhäistenmäeltä Uskelaan. Minusta se on mukavaa, niin mukavaa, että sydämessä on aina hyvä fiilis!

Harmittaa, ottaa pannuun...

Se, että ihmiset katsovat oikeudekseen arvostella minua, onneksi on niitäkin, jotka eivät sitä tee. Olen tosi iloinen siitä, että kaikki eivät näe minussa vain Aspergeriä, näkevät minussa ihmisen, joka tuntee ja on iloinen. Tänään olen ajatellut sitäkin, miksi olen joillekin ihmisille vain ilmaa, johtuneeko tosta Aspergeristä, en tiedä. Voi olla niin siltikin, vaikka ei olekaan Aspergeriä, mutta se on niin tyhmää. Olen onnellinen siitä, etten ole ilmaa kaikille, Tänään on mukavaa, mahtavaa ja iloa!

Uskelan kirkko

Näin tunnelmallinen oli Uskelan kirkko sumuisena sunnuntaina viime vuoden puolella.  Keli oli sinä päivänä varsin haasteikas kiivetä mäkeä, kun ihan joka kohdasta ei ollut ehtinyt sulaa. Mukavaa oli kuitenkin kiivetä kotikirkolle, kuvasta tuli hyvin kaunis!

Salon seudun askartelijoiden vaihto ja muuta mukavaa

Olen mukana Salon seudun askartelijoiden salaisessa askarteluvaihdossa, se on tosi mukavaa! Ja mukavaa oli myös uudenvuodenpäivänä, kun ystäväni Jani ehti työpäivän lomassa laittaa mulle tekstiviestin, olinhan mä itsekin laittanut Janille viestiä ja toivotellut hyvää uutta vuotta. Pari askarteluvaihtoon on jo tiedossani, nyt kävin vähän tutkailemassa hänen blogiaan. Kyllä siinä ihan hyvä fiilis on, nyt ei vaan saa tehdä kovin hosuen tätä juttua. Mieli on ihan hyvä, vuosi vaihtui iloisissa merkeissä. Mahtavaa!